Mistä tietää, milloin on vain innoissaan löytämässä oman juttunsa ja milloin on maanisessa vireessä? Vaihdoin jo kevätkengät. Päätin, että nyt se alkaa, enää ei voi perua. Vihdoin teen sellaisia asioita, joita olen aina halunnutkin. Kuvaan paljon. Sain hyvää, yllättävänkin hyvää, palautetta kuluneesta vuodesta kuvaamisen osalta. Tuntuu, että vain ainoastaan aika ja jaksaminen on kaiken rajana. Tai ehkä eniten se aika. Tuntuu, että voisin tehdä vaikka mitä ja haluaisinkin!
Oon piirtänyt paljon. Varmaan enemmän kuin koskaan aikasemmin. Käytiin viime viikonloppuna salabileisissä kapakkajuhlissa vanhalla tehtaalla, muutamia kuvia sieltä yllä. Lisäksi maailmaani kuuluu studiokuvausta ja hillereitä.
Jos puhutaan jostain virallisemmasta, todellisemmastako?, niin olen Tamyn Kulttuurijaoston toinen puheenjohtaja tänä vuonna. Meitä on about kuuden hengen porukka järjestämässä tapahtumia, mikä on mukavaaa ja mahtavaa. Huomenna on meidän ensimmäinen tapahtumamme Vivaldista Vastavirtaan. Filharmoniaa ja punkkia!
Lisäksi tänään alkoi Body positivity -projektin suunnittelu. Toimin siis kuvaajana Tamyn Naiskulttuuripäiviin liittyvässä projektissa, josta muodostetaan näyttely jossain vaiheessa kevättä. Paljon kaikkea, hui! Oon hurjan innoissani, hurjan hurjan. En osaa kai muuta muodostaa sanoiksi.
