Monday, April 16, 2012

seeprahiiriä ja viikonloppua

Olen ihastunut seeprahiiriin, suloisia ovat, ehkä joskus voisin ottaa sellaisen. Viikonloppu oli väsyttävä, mutta erittäin hyvä. Valmennuspäivä, ihanan asunnon tarkastelua, kivoja ihmisiä, bussilla ympäriinsä eksymistä, suloisuutta, aurinkolaseja, virallista ravintolakäyttäytymistä kaiken epävirallisuuden keskellä tai toisin päin. Suklaajäätelöä, Poirotia, valokuvia seinillä, vanhojen kenkien kaivamista kaapista, vähän kyyneliä, hymyä, naurua. Kaikkea sellaista. Kuvia Ruissalosta ehkä jossain vaiheessa. Ehkä englantiakin taas. Olen onnellinen!


Wednesday, April 11, 2012

älkää sanoko pahaa, ajatuksia omalla kielellä, tyhmää

Heijastuksia autiotalon ikkunasta. 8.4.2012 edmond


Tänään en jaksa ajatella enää englantia. Olen hukassa, sumussa, utuisuuksien takana, jossain kovin kaukana, syvyyksissä. Yritän heiluttaa käsiäni, edes takaisin, edes takaisin, yritin tiskata vasemmalla kädellä, mutta se oli liian hidasta. Tein pastaa, inhoamaani pastaa, söin melkein kaiken. Yritän totuttautua. Yritän selviytyä. Tuntuu, että ihmiset ovat niin kovin kaukana, vaikka yritän ottaa heihin kontaktia. He ovat jossain kovin kovin kaukana, minä katoan jonnekin sumuun, putoan, vetäydyn, hitaasti, holtittomasti, voimakkaasti. Se painon tunne on melkein lumoava. Samalla kaikki tuntuu niin tyhjältä, savuiselta violetilta, se on ihan mukava. Tyhjyys ei.

Pelottaa epävarmuus. Harmittaa haavoittuvaisuus. Sellaisia asioita en tahtoisi myöntää. Olen voimaton ja väsynyt, en tahtoisi myöntää sitäkään. Ihmettelen miksi ihmiset tuntuvat niin kaukaisilta, silti silti silti tuntuu että sekin johtuu vain minusta, en osaa tulla toimeen, en osaa ottaa yhteyttä, epäröityttää sekin.

Olen todella tyytyväinen tuohon heijastuskuvaan. Se on aika ihana. Se kuvaa mieltä hyvin. Tykkään siitä kovasti. Ehkä kaikki epävarmuus on vain aivan turhaa? Ehkä kaikki menee kuitenkin hyvin, ehkä kaikki järjestyy. Ehkä rakastun kameraan vielä uudelleen ja katoan syvyyksiin sillä tavalla, että kykenen hallitsemaan sitä kaikkea. Ehkä joskus vielä opin olemaan tyytyväinen ja ehkä joskus vielä opin nauttimaan kuvaamisesta niin kuin silloin joskus.

Tavanomainen kukkakuva, sellaisia kuvasin joskus jo vuonna 2008. Tämä viime sunnuntailta. Tykkään siitäkin. Älkää sanoko pahaa.

Saturday, April 7, 2012

Café Sirius


Viima took! With her fake fisheye haha ♥

Viima took.

I don't understand why colours are so hard to me. I haven't taken fotos for a while... and soon I have to take some entrance exam things and I'm quite distressing. Ehkä en vain jaksa keskittyä kuvien muokkaamiseen, värit ovat perseestä enkä jaksa keskittyä. Ehkä näyttökin vaikuttaa siihen, ja kaikki muu. Uusi kamera, toivon mukaan yolahjana, toivon mukaan rahaa siihen mennessä on sen verran, että parempi putki on myös mahdollisuus.

Tuesday, April 3, 2012

Monday, April 2, 2012

Friends














Baro

It's me and my dog Baro. Baro was at my place 29.-31.3. and he's so lovely. He made me happy, happier than I have been for a while. Maek took this picture! Maek is such a good photographer!

The best and the worst things

from piccsy
I felt depressed and quite distressed. Then I thought that maybe I should do list about things which are making me feel better and what are those bad things which started this. So today:

The best things
> I was at Viima's place and it was nice to woke up with her (Viiman vierestä herääminen) She gave me some cigarettes! (sain häneltä tupakkaa ja tarjosin niitä tatuoidulle naiselle, joka ilostui niistä suuresti!)
> My mother called me and it was lovely (äiti soitti ja oli ihanaa, kun hän huolehti ja oli kiva jutella ja kaikkea)
> My philosophy teacher texted me and told that I'm good despite those psychology exam points which aren't so good (filosofian opettaja tekstasi, että huolimatta mun psykan yo:n pisteistä, joihin en ollut tyytyväinen, olen hyvä, se lämmitti mieltä ja itketti samalla)
> I started cleaning and decided to throw away items which I don't need anymore (aloitin siivoamisen ja päätin heittää pois tavaroita, joita en tarvitse enää. Koulumonisteet, hyvästi, turhat kuitit, laput, vanhat esitteet ja lehdet, hyvästi. Ehkä tästä se alkaa, että kykenen luopumaan enemmän turhista asioista. Sitten kun muutan tästä asunnosta pois, en tahdo taas raahata turhaa krääsää mukanani)
> I paid Image magazine's bill. I had forgotten that and now I finally paid it. I think it's such a interesting magazine! (Maksoin Image-lehden laskun. Olin unohtanut sen kokonaan ja vihdoin sain maksettua sen. Se on varsin mielenkiintoinen lehti! Ainoa jota tilaan)
> I realised that money isn't everything. I can survive without money, I don't need so much new things, I don't have to buy so much. My use of money it's ambivalent and I hate that I'm so dependent to money. I stress when I haven't got money and last night I saw few scary dreams about shopping without any money. I was in the cash desk and then I haven't got any money and everybody was waiting for me. It was quite unpleasant. I think I can't express myself in English very well. (Tajusin, ettei raha ole kaikki kaikessa. Voin selviytyä hyvin ilman rahaa, en tarvitse niin paljon uusia juttuja, ei minun tarvitse ostaa niin paljoa. Mun rahankäyttöni on ristiriitaista ja vihaan sitä, että olen riippuvainen rahasta. Stressaan, jos ei ole rahaa ja pelkään ostosten tekemistä ja rahojen loppumista, mitä jos tuhlaan kaiken ja yhtäkkiä tuntuu vaan, että kaikki rahat ovat menneet enkä edes tiedä minne ja olen velkaa Viimalle ja se ahdistaa ja pelottaa. En osaa käyttää rahaa. Kuukausi kuukaudelta mulla on vähemmän rahaa käytettävissä, kiitos sadan euron vesilaskun, kiitos tatuointihankkeen ja sen, että ostin Placebon liput. Viime yönä näin unta, että olin kassalla ja yhtäkkiä minulla ei ollutkaan rahaa. Kaikki odottivat minua Se oli ahdistavaa. En osaa ilmaista itseäni englanniksi.)
> I draw! (PIIRSIN! pitkästä aikaa)
> My grandma remembered me and gave my little gift! How lovely is that!


The worst things
> I got only 24 points from my psychology exam and 200 points from English. I'm sad and disappointed. (Sain vain 24 pistettä psykologian yo:sta, tarkoittaen sitä, että E:n ja M:n rajamailla ollaan. Tavoitteena kuitenkin oli L, yli 30p. Katsotaan nyt, josko pisteet vielä nousisi. Englannin yosta 200 pistettä, mikä on erittäin huono suoritus. Olen surullinen ja pettynyt)
> I have got bad thoughts about myself. I think I'm not good enough. (Pahoja ajatuksia itsestä. En ole tarpeeksi hyvä. Riittämätön. Huono. Epäonnistunut. Tuntuu sekin pahalta, että en saa tällaisia ajatuksia pois päästäni)
> I feel surreal or unreal. Am I really here? (Olo on epätodellinen. Olenko minä todella täällä?)
> I have cried, cried and cried. This feeling isn't delightful. (Olen itkenyt, itkenyt ja itkenyt. Tämä tunne ei ole mieluisa, ei todellakaan.)

At least I found more good things than bad but still those bad things are filled my mind.