Lipastoni! Missä sinä olet? Minne olen kadottanut sinut? Mikset ilmesty? Kaipaan sinua kovasti. Tarvitsen sinua. Olen järjestänyt kaiken valmiiksi. Olen puhunut nykyisten huonekalujeni kanssa ja he toivovat kovasti saavansa sinut joukkoonsa. Sinä täydentäisit meidät, tekisit meidät kokonaiseksi. Sitten olisimme toimiva kokonaisuus, suuri perhe, joka huokuu rakkautta ympärilleen. Jos sinä kuulet minua, niin tulehan takaisin. Tarvitsen sinua kipeästi! [Ja jos sinä, joka juuri luet tätä olet nähnyt jossain hänet, täydellisen lipaston, jonne voin laittaa vaatteitani, leveydeltä noin 110cm ja korkeudeltaan noin 90cm ja hinta mieluiten alle 70e, hihku! hihku niin minä ilakoin ja riemastun!]
pari kuvaa weheartit.comista, heh
Täytyy ensi keväänä ehdottaa kämppiksille, että järjestetään meidän ihana parveke uuteen uskoon. Kukkia! Ja ehkä uudet parvekekalusteet! Sitten on ihana taas tupakoida ja syödä brunssia.
(välillä mua kauhistuttaa tuleva talvi ja se, että jos siitä tulee sellainen tunne, ettei se lopu milloinkaan. jos tuleekin ikuinen talvi, joka syö meidät sisäänsä.)
Tänään maalasin. Täytin kaksi taulupohjaa väreillä ja yritin hahmotella joitakin omakuvia. Ehkä jossain vaiheessa näytän ne täälläkin, jos vain kehtaan. Joka tapauksessa oli ihanaa maalata pitkästä aikaa.
Nyt on ihanaa kun on saanut siivottua kaiken. Kaikki asiat on kotona järjestyksessä. Se tuntuu ihan mielettömän hyvältä. Tuhkur on ollut mun äidin luona hoidossa, jotta olen saanut luettua tentteihin. (Toivottavasti en nyt toista itseäni kertoessani näitä asioita)
Joka tapauksessa, siivoaminen on hirmuisen helppoa, kun ei ole jaloissa pyörivää pientä frettiä, joka hirmuisesti haluaa auttaa osaamatta ollenkaan. Nyt kun kaikki on täällä järjestyksessä, Tuhkurin on helppo palata taas kotiin. (Hirmuinen ikävä tuota pientä, mutta on mahdottoman suloista kuulla äidiltä puhelimessa mitä kaikkea Tuhkur on siellä puuhaillut ja miten äitini on hoitanut sitä! Suloisuutta!)
Olo on rauhallinen. Vietettiin tänään Emman synttäreitä. Tein Emmalle pienen taulun lahjaksi ja ainakin vaikutti siltä, että Emma piti siitä! Illalla kaikki kokoonnuttiin yhdessä keittiöön oleilemaan ja syömään ihanaa kakkua jota Pirkko oli tehnyt. Juotiin glögiä ja oltiin vain, se oli todella ihanaa. :-)
No comments:
Post a Comment