kolmas muste.

Jälleen kaiken takana Putka Tattoo ja Jessi. Nuo matkalaukun kiemurat on siirtokuvasta, eli ne ei tullu kuvaan mukaan. Tässä ihan ensimmäinen kuva siitä :> Oon aika tohkeissani. Ja tosiaan, Tuhkur se siinä :---) ♥

!!!!!

Ensinnäkin! Jeeee! Suoriuduin elävänä kahdesta ensimmäisestä Utain-viikostani. Utain on siis Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti. Jaan tähän alle tuon lehden, jossa olin ykköskuvaajana, eli johon kuvasin melken kaikki kuvat sekä kuvareportaasin body suspensionista.

Lisäksi oon nykyään Instagramissakin,  PIM!

Bremen II (Ainon silmin!)

Seeti

Pinjan söpö ötökkä!

Pinja!

scorpiondagger.tumblr.com

päääni halkesi, ole hyvä

Tuntuu, että kirjoitan tänne vain vähän. Kuvat on pääasiassa suttuisia kännykkäkuvia, koska tuntuu vaikealta julkaista yhtään mitään. On vaikeaa kirjoittaa, vaikeaa sanoa todellisia asioita. On helppoa todeta yksittäisiä lauseita sinne tänne, helppoa vain kertoa, että näin nyt tein ja kivaa oli. Mutta mitä todella on tämän kaiken takana? Mitä kaikkea on sen ulkopuolella! Mikä on tämä, joka täyttää elämäni kummallisena.

Voin tällä hetkellä paremmin kuin koskaan. Olen kaksisuuntainen, maanis-depressiivinen. Syön lääkkeitä, joissa on tällä hetkellä sopiva annostus, joka pitää minut tunne-elämältäni tasapainoisena. Ne eivät latista eivätkä litistä, vaan ne auttavat siinä, että pystyn olemaan se, joka todella olen. Masennuskaudet eivät mene niin alas, pystyn hillitsemään ja käsittelemään ahdistuksen. Hypomaaniset impulssit pysyvät kohtuullisina. Vaikka ostinkin Ainolle lentoliput lahjaksi hetken mielijohteesta, kaikki päätyi hyvin, eikä impulssit aiheuta taloudellisia eikä sosiaalisia ongelmia, niin kuin joskus muinoin.

from pinterest

Lisäksi olen syönyt vitamiineja ja rautatabletteja. Joskus vuosi sitten vaihdoin kasvisruokapainotteiseen ruokavalioon, syön edelleen kalaa toki, mutta muuten. Hemoglobiini oli alhainen ja laski entisestään tän muutoksen myötä. Nyt kuitenkin kun oon syönyt rautaa, on fyysisesti olo paljon parempi. En ole ollut kertaakaan (!!!!) tänä syksynä kipeä. Viimeksi heinäkuussa oli vähän kipeä olo, mutta siinä se. Uskomatonta. Yleensä oon talvessa noin viisi kuusi kertaa kipeänä. Syyskuussa, marraskuussa, joulukuussa, tammikuussa, huhtikuussa, toukokuussa. Huh.

from pinterest

Olen kuvannut enemmän kuin pitkiin aikoihin. Se on tuntunut hyvältä. Jännittävältä. Enää kuvaaminen ei ole kauhistuttavaa, vaikka se onkin ollut hyvin hengästyttävää ajoittain. Jännittävää, nimenomaan. Tuntuu, että olen opettelemassa jotakin aivan uutta kieltä. Se on hämmentävää. Olen valokuvannut jo pitkään, mutta dokumentaarista kuvaa ja journalistista kuvaa olen tehnyt hyvin vähän. Olen puuhastellut omia projektejani ja nekin ovat jääneet taka-alalle ihme ahdistusten ja epäluulojen takia.

Yliopistoa on kiittäminen tästä uudesta tekemisen varmuudesta. En tiedä onko se tekemisen varmuus, vaan lähinnä jokin sellainen tunne, että kuvaa vain, kuvaa kuvaa. Ei enää kauhistele, että iiks mun pitäisi kuvata. Siitä itse kuvaamisesta on tullut rutiinia ja uudesta rungosta on tullut mulle tuttu. Se helpottaa huomattavasti. Lisäksi olen hurjan riemuissani, että yliopisto-opinnot antavat jatkuvasti kaikkea uutta. Meillä on tällä hetkellä monisalamakuvauksen sekä taittotyön kurssi ja molemmat ovat hullun inspiroivia. Olen odottanut erityisesti monisalamakuvausta, koska se on jotain, mitä oon pitkään halunnut oppia ymmärtämään.

from pinterest

Lisäksi kaikkea uutta on myös se, että mut hyväksyttiin yliopiston harjoittelujärjestelmään. Olen hirveän innoissani tästäkin, vaikka muille se varmaan on "ihan perusjuttu". Olin vähän epävarma, että riittääkö mun opintopisteet sinne ja mitä kaikkea siinä vaaditaan, mutta hyväksymiskirje tuli. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pääsen ensi kesänä kesätöihin kesäkuvaajaksi! Vielä haetaan eri paikkoihin ja sellaista, mutta ainakin jonnekin pääsen. Se tuntuu valtavan hyvältä, että vihdoin pääsee töihin. Toki se jännittää. Vaikka en ehkä vielä sitä asiaa edes ihan ymmärräkään.

Sanoja vielä edustajistovaaleista. Olin tosiaan Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston (Vivan) listalla ehdolla Tampereen ylioppilaskunnan (Tamyn) edustajistoon. Kaisan kanssa tehtiin yhteinen ongelmaehdokkaat-vaalikampanja, heh. Saatiin yhteensä 26 ääntä, 14 ääntä muistaakseni Kaisalle ja 12 mulle. Se oli ihan huippuhyvä saavutus. Itse lähinnä olin mukana sillä mielellä, että haluan olla Vivassa mukana ja tuoda listalle mahdollisesti ääniä kaveripiiristä. Tuolla äänisaaliilla ei ihan edariin päässyt, mutta oon 9. varaedaattori! :---D Yhdeksäs, joo. Mutta oon iloinen! Hurjan hauskaa ja Vivassa on paljon kivoja tyyppejä :>

by aino

Seuraavana viikonloppuna olen menossa kuvaamaan body suspensionia ja se jännittää mua kovasti! Odotan sitä hurjan innoissani, mutta samalla hieman epäröiden, kun tämä on ensimmäinen kuvareportaasi, joka julkaistaan! Todennäköisesti linkitän tännekin sitten sen! :b

Ehkä tässä tarpeeksi sanoja tälle kerralle. Seuraavan kerran toivon mukaan päivitän tänne niitä "oikeita" kuvia Bremenistä. Ne on kuvattu ihan kameralla, haha.

Bremen, Saksa I

 Ainolla oli syntymäpäivä 15.11., joten ostin hänelle lahjaksi liput Bremeniin! Ei olla koskaan käyty siellä, eikä kumpikaan tiedetty siitä oikein mitään, niin se on hyvä. Lisäksi Tampere - Bremen lento Ryanairilla on ihan todella todella edullinen! Lähtöaamuna!

 Tampereen lentoasema on todella masentava! 

 Lentokonejännitys iih!

Yövyttiin kaksi ensimmäistä yötä couchsurfing-tyypin, Sandran, luona. Sandralla oli ihana kissa, jonka nimi oli jotain sellaista kuin "Mikäsh" heh. Sandra on ihan huipputyyppi, auttoi kaikessa ja vei meitä syömään kivoihin kasvisruokapaikkoihin :---)

Sandra asuu tuolla ullakkokerroksessa! Söpöä eikö!

Voisin itsekin muuttaa tonne asuinalueelle!

Saksassa hinnat oli halvemmat. Oli hämmentävää palata Suomeen ja tajuta, että ihan pienistä ostoksista tulee se yli kymppi tai viistoista euroa. Ja tässä tuo koirakuva lähinnä siksi, että tossa paketissa oleva koira näyttää ihan kooikerhondjelta! :>

Saksassa oli myös hämmentävän ahdistavia Isoveli valvoo -kylttejä.

Kaksi ekaa yötä tosiaan oltiin Sandralla ja sitten mentiin hostelliin. Southend hostel oli paikan nimi ja se oli aika mielenkiintoinen. Siellä haisi tupakka ja hiki. Paikka oli ihan kuin jonnekin aikaisemmille vuosikymmenille jumahtanut. Lattiassa likaset kokolattiamatot ja kellarikerroksessa kuvottava keittiö. Lisäksi huoneet oli nimetty viskien mukaan, mikä sinänsä oli ihan hauska idea, mutta yhdistettynä tohon millainen se todella oli, niiiin yyh. No, ainakin oli "halpa", 15e per yö.

Ja seuraavaksi tärähtänyt kuva kahdesta tärähtäneestä tädistä. Sandra vei meidät lauantaina Woodys-baariin, jossa oli hauskaa musiikkia ja halpaa vodkaenergyä, 2.5e!

Yöllinen salakuva Ainosta ja jostain papasta!

Ja hostelli jälleen.

Sunnuntaina vietettiin väsymyspäivää, niin kuin ilmeistä saattaa huomata. Käytiin kiinalaisessa syömässä. Kaikki kaupat oli kiinni ja se oli todella outoa. Ihan kuin koko kaupunki olisi kuollut!

Maanantaina kierreltiin ympäriinsä, kuvattiin, ajeltiin ratikalla ja käytiin yhdessä ostoskeskuksessa. Siellä ko. ostoshelvetissä on Primark, josta saa ihania mekkoja! Mutta niin, maanantaina mentiin myös vanhaan kaupunkiin Schnooriin kahville. Siellä oli ihan hurjan suloinen kahvila Café Tölke!

Hostellissa tutustuttiin taiwanilaiseen tyttöön, Janaan. Hän on nyt Jyväskylässä opiskelemassa ja kävi ihmeellinen tuuri, että me tultiin juuri samalla lennolla takaisin Tampereelle. Ihan huipputyyppi myös hän! :--)

By Man Ray

KESKIVIIIKKONA

FROM TAMPERE

TO BREMEN

with AINO

♥ 

koti ♥

Kämppikseni Emma Keiu päivitti blogiinsa kuvia meidän kodista :> Ajattelin jakaa ne myös täällä. Kuvista kiitos Emman kaverille Annika Miettiselle :---)

Yläkerran aulassa on Emman tuoli ja suloinen lamppu. Oikealla tuolin puolella asustelee Mirkka ja vasemmalla Emma. Itse asustelen vasemmalla tuosta kohdasta mistä kuva on otettu! Keskellä on Bowie, jonka Emma liimasi keittiön oven suuhun!

Keittiössä on aina juhlat! Emman viiri ja mun valot! ♥

Emma teki tämän kun hän oli jouluna yksin kotona. Hih!

Keittiö! Keskellä Katarina 10v teos haha.

Kylpyhuone!

Emman kaverin taiteilemat otukset keittiön oven suussa!