Silloin tällöin pelkään olevani liian tulevaisuuskeskeinen ajattelussani.
...Toisaalta on hyvä olla toiveikas ja uskoa tulevaisuuteen.
Kun mietin esimerkiksi sitä aikaa kun olin 15-vuotias,
en osannut kuvitella, että edes eläisin 19-vuotiaaksi,
puhumattakaan siitä, että osaisin kuvitella itseni
20-vuotiaana! Se oli ehkä tietyllä tapaa pelottavaa
epätoivoa, koska siihen liittyi ajatus, että enhän mä
edes tuu elämään niin vanhaksi!
Nyt on vain todella jännittävää pohtia,
millaiseksi kasvan ja millainen olen 5 vuoden päästä.
Hmmm!
...ja vanhojen kuvien katselu on parhautta.
katarina vuonna 2009 eli 15-16-vuotiaana
ja mulla on edelleen vaan joku juttu otsatukan vääntämiseen... :b
No comments:
Post a Comment