Wednesday, January 29, 2014

Pahus, pahuus


Aloin piirtämään jotain vain. Olen ihan rakastunut uuteen piirtopöytääni ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että osaan käyttää sitä edes aavistuksen verran. Silti oivallinen ilmaisu on, että ihan kuin opettelisi uudelleen piirtämään. Vaikeaa ja hankalaa, ja jälkikään ei näytä siltä kuin toivoisi. Oma tyyli kyllä muuttuu, kun vaihtaa digitaaliseeen piirrustukseen. Digitaalinen kuulostaa vähän vanhahtavalta tosin.

Tuo kuva näyttää kertovan sydänsuruista, vaikka kaikki mitä oikeasti tuota piirtäessäni ajattelin oli pahuus. Katsoin tänään Serial killers -dokumentin, joka keskittyi vain muutamaan tälläkin hetkellä Yhdysvalloissa vankiloissa istuvaan sarjamurhaajaan. Se oli kiinnostavaa, kuinka lähelle jotkin tutkijat näitä murhaajia pääsivät. Se oli lähes perverssiä, että oman arvionsa mukaan tämä murhaaja on tappanut 85-100 ihmistä ja sitten hän lähettelee kriminologian tutkijalle kirjeitä (he ovat siis kirjeenvaihdossa, eikä kyse ole siis mistään yksipuolisesta palvonnasta), joissa hän käyttää lempinimiä, toivottaa hyvää syntymäpäivää.

Lisäksi aloin katsoa Bowling for Columbinea, mutta sitä en pystynyt katsomaan kuin puoli tuntia. Kaiken tuon sarjamurhaajatietotulvan jälkeen tuntui mahdottomalta katsoa, kuinka helposti Amerikassa saa aseita. Heti ensimmäiseksi tässä Bowling for Columbinessa näytetään kuinka mies saa aseen pankista, kun hän avaa itselleen sinne tilin. Seuraavaksi tämä mies suuntaa parturiin ja saa sieltä ostuttua luoteja. En löydä oikeaa adjektiivia kuvaamaan sitä tunnetta, joka tästä kaikesta seuraa.

"Jos ihmiset joutuvat pulaan, mitä he tekevät? Soittavat poliiseille, koska poliiseilla on aseita. Yhtä hyvin voi ohittaa tämän yhden vaiheen ja puolustaa itse itseään." Jotenkin näin siinä toteaa yksi nainen. Karmivaa.

Olen lukenut kansainvälisestä oikeudesta ja maailmanjärjestysanalyyseistä. Ahdistun Hobbesin ihmiskuvasta, mutta samalla olen aika neuvoton siinä suhteessa, että voiko maailma edetä lineaarisesti kohti jotakin yhtenäisempää tulevaisuutta? Mietin EU:ta ja Natoa, ja jostain syystä kumpikaan niistä ei tunnu kovin hyvältä vaihtoehdolta. Toimiiko federaatiopohjainen järjestelmä? Toisaalta olen kauhuissani myös syklisestä muutoksesta, jota määrittää aina vain uudet sodat. 

Onko tämä minun kirjallisuuteni vain kovin kapeakatseista? (Lähteenä Kaarle Nordenstreng - Kansainvälinen etiikka ja oikeus journalismissa) Halutaanko meille kertoa tästä vain tietyt asiat, annetaanko meidän nähdä vai jotakin? Vai onko jotain muuta tämän kaiken pinnan alla? En tiedä, voi olla, että menen vain sekaisin, mutta lineaarinen ja syklinen järjestäytyminen ja eteneminen vaikuttaa niin kovin mustavalkoiselta. Onko ihminen todella jatkuvassa sotatilassa? Maailma alkaa vaikuttaa liian pahalta paikalta olla. Mistä tiedän, että mikä on totta? Kamalin kysymys ikinä.

(Saatan heittelehtia aiheesta toiseen. Olin leikattavana tanaan nenasta, fysiologinen tukkoisuusjuttu, ja sain paljon kaikkia rauhottavia, ei ajatus kulje.)

Saturday, January 11, 2014

kaveri/kuvia

Aluksi ajattelin, että jättäisin tekstin pois näistä teksteistä. Mutta kuitenkin vähän selostusta. Pinja ja Inka saapuivat Helsingistä ilahduttamaaan mua ja Ainoa. Pinjalla on nykyään tosi style pinkki tucca! 

näytin kaikissa yhteiskuvissa jotenin vaivaantuneelta :0

Emma kuvaili!

Pinjan kirppislöytöi!


Emma kuvasi ja mä valasin. Aika onnistunut valo, kerrassaan.




 Aino ja Nemi-kämppis. Yksi ilta me ryövättiin Nemi yläkertaan frettien valtakuntaan. ♥ Meidän keittiössä on kaaos. Ja söpö tyyppi.


Tänäään!

 En omista televisiota, eikä Ainokaan, joten etsimme käsiimme televisiollisen talouden, jotta me nähtiin Salkkari-leffa. Heh. Päästiin Ainon kaverin Sannan luokse. Sannalla on ihana Ruusu-koira ja ragdoll-kissa! Tuitui. Salkkari-leffa oli myös hyvin valaistu, mutta kerrassaan myötähävettävä. Eli hyvin onnistunut siis. :d


 Tänään lähdettiin Pinjan ja Inkan kanssa kirpparikierrokselle (Radiokirppis, Tarina, UFF, Bonuskirppis)


Illalla Aino ja Inka leipoivat kakun! (Onpas ankee kännykkäkuva! :d)

Friday, January 10, 2014

ps,




vaaleenpunasta


Aino nukkuu paljon ja mä vähän. Se nukkuu nytkin. Se on nukkunut jo monta tuntia. Se kysyi jo seitsemältä illalla saako mennä nukkumaan. Mitä tuohon voi sanoa? Pikkuotus kömpii viereen ja nukahtaa. Joko Rontti tai Tuhkur kiipeää syliin ja nukahtaa. Pikkuotukset vain nukkuvat ja nukkuvat. Minä vain valvon, valvon, valvon. Luen ja valvon. Katselen valokuvia ja valvon.

Olen kuvannut tavanomaisia asioita. Ainon leipomuksia ja meidän pinaattipurjopiirakkaa. Hauvakämppis Nemiä. Olen pohtinut tulevaa kevättä ja kesää enemmän kuin koskaan tulevaisuutta. Olen käynyt työhaastatteluissa huonosti pukeutuneena ja valmistautumattomana. En osaa sanoa oikein mitään. Ja aina paikan päällä tajuan, että mulla on aivan liian vääränlaiset vaatteet. Useimmiten tuntuu kokonaisvaltaisestikin siltä, että olen hyvin vääränlainen työelämään. Mitä jos en sovellukaan koskaan? Jos en koskaan opi pukeutumaan niin kuin työnantajat toivoisivat? Jos en tahdo? En tahdo, en tahdo? Hyh!


Ostin Wacomin piirtopöydän joululahjaksi saamillani rahoilla. Sillä on vaikeaa, mutta ihanaa piirtää. Haluaisin seuraavaksi opiskella kuvittamiseen liittyviä juttuja. Ihailen suuresti Klaus Welpiä, joka yhdistää työssään (joita on julkaistu esms Voimassa!) valokuvan ja kuvittamisen. Tai siis yksinkertaisesti se osaa molemmat ja vieläpä hallitsee eri tyylejä. Hyvin ihailtavaa.

Salaa haaveilen työstä aikakauslehdessä, kuvaamisesta nimenomaan. Toisaalta haaveilen myös kirjoittamisesta. Vaikuttamisesta. Järjestötoiminnasta. Kerroinkohan, että oon vivan tämän vuoden hallituksessa! Lisäksi tänä vuonna aloitan myös Tamyn Kulttuurijaostossa. Odotan noita juttuja ihan hirmuisen innoissani.

Vivan hallituskausi oli tarkoitus aloittaa meillä ens viikon vklp, mutta meidän vesivahinkojen korjaukset alkaa maanantaina ja me saadaan varalattia. Krebaaminen varalattialla ei taida onnistuaa, mikä pettymys! 

Mun on pitkään jo pitänyt kirjoittaa hillereistä, mutta en oo koskaan oikein saanut aikaseksi. Ne on maailman suloisimpia otuksia. Ronttikin on oppimassa laatikolle, pikkuhiljaa. Niin, piti kirjoittaa Älä osta pimeää pentua -kampanjan yhteydessä molemmista palleroista, mutta kirjoittaminen on tuntunut vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Ne nukkuu, syö, leikkii. Välillä pysähtyy paijattaviksi. Mä en enää herää, kun ne hyppii mun päällä. :----d ♥♥

Wednesday, January 8, 2014

Nemi



Kämppikseni.

Ruokakuvaa ii


Ainon kanssa tehtiin pinaattipurjopiirakkaaa ja kuvasin hiukkasen taas!

Monday, January 6, 2014

Ruokakuvausta


Aino leipoi mahdottoman hienoja ja hyviä kuppikakkuja ja macaron-leivoksia! Nomnom. Päädyin kuvaamaan niitä ja hihihi! Olipas hauskaa. Kuvia jossain kohtaa lisää!



Thursday, January 2, 2014

MISSÄ OVAT LENTÄVÄT AUTOT!

Heihei 2013 ja moi 2014!


Vuoden ensimmäisen päivän nukuin näätien kanssa sikeästi ja tämä päivä on ollut hurjan täynnä kaikkea tekemistä. Heräsin epäinhimilliseen aikaan jo seitsemältä, paikkautin hampaani (jo toinen lohjennut hammas), kävin Ainon kanssa lääkärissä, Tiimarissa, yliopistolla syömässä, Ikeassa hamstraamassa halpoja muistikirjoja (max 5e), Koivukirppiksellä ja kaupan kautta selviydyttiin meille. Huh!

Turku ja Taijalta saatu frettilahja. :--)

Joulu meni mukavasti Turussa. Majailin lähes kokoajan äidilläni, mutta ilokseni ehdin nähdä Annia, Pinjaa, Inkaa ja Taijaa myös! Lisäksi...olin selkeästi ollut hurjan kiltti kun sain niin kovin paljon lahjoja, ohoh! Uusi vuosi meni meidän huvilalla Ainon ja Emman, elokuvan ja punaviinin kanssa! Meidän katolta on parhaat näkymät! :>

Baro tuli yllättävän hyvin toimeen Rontin kanssa. Tosin B oli hurjan mustasukkainen näädistä.

Annin mahtava pupu Severus!

Tuhkuuuur





Koti ♥ Meille muutti eilen uusi kämppis Tiina! Meille muuttaa hetken kuluttua myös hänen villakoiransa.
Meillä siis asustaa tällä hetkellä mun ja Emman lisäksi Annika (+Nemi♥) ja tää uusi tulokas :--)


!!

Uusi vuosi minun silmin.

 Käytiin nolosti Prismassa kahvilla, Aino piirsi mua. Toinen kuva on hänen järjestämästä käsityöiltamasta! :>

Pinjan näkemys meistä kolmesta.
Inkan versio meistä kolmesta.


PS: